"Otat keskiyll poimitun mustan hevosen hntjouhen, mustan kukon sulan ja hautausmaan multaa. Sitten kierrt kirkon kolmesti ja lausut kulkiessasi is-meitn takaperin. Kukaan elv ihminen ei saa nhd sinua..." Tllinen mielikuva meill on noituudesta Suomessa, sellaisena kuin talteenotettu kansanperinne sen esitt. Taikureiden ja puoskareiden vrinymmrtm tai tarkoituksellisesti nurinknnetty kirkon oppia ja rituaalinkatkelmia. Tunnetuin "laina" on Hokkus-pokkus, mik on latinaa taitamattoman kansanmiehen korvalla kuultuna katolisen papin ehtoollisen asetussanojen alku. Eurooppalainen noituus on kuitenkin jotain muuta. Mit? Keskiajan munkit projisoivat kuvitelmiinsa noidista omat frustraationsa, kuten yllolevasta Hans Baldung Grienin kuparikaiverruksesta vuodelta 1515 selvinnee. Kristillinen noita-ksitys kuvaa siis paremmin ko. uskonnon elmnkielteisyytt ja ihmisvihaa, kuin heidn kiukkunsa kohdetta. Yhteiskunnassa valtaa kyttvien pelko kaikkia kontrolloimattomia asioita, kuten naisen seksuaalisuutta, kohtaan lienee mys mukana kuviossa. Tst ilmisthn ei olla vielkn psty eroon, kuten eriden maiden oikeuskytnnst voi havaita. Kysymys "noituudesta" ja suhtautumisesta siihen on siis mit suurimmassa mrin tarkasteltavan yhteiskunnan ja siin vallitsevan uskonnon olemusta valottava kysymys. Kun Euroopan noidat oli tuhottu ja vanha tietmys hvitetty, kesti runsaat sata vuotta ja romantikot lysivt aiheen. Kristillinen kirkko oli valistusajalla epsuosiossa, eik sen raakuus ja suvaitsemattomuus niin historiassa kuin silloisena aikanakaan ollut mikn salaisuus. Newtonin mekaniikka edusti jrjen ja logiikan voittokulkua taikauskosta ja pimeydest, ja kaikki nytti olevan rationalistisesti ksitettviss ja vallattavissa. Teollistuvan ja teknisi keksintj tekevn lnsimaailman sivistyneist arvaili edistys-uskon olevan sittenkin riittmtn henkinen perusta. Huomion ja fantasioiden kohteeksi tulivat mm. "jalot villit" ja noidat, -mystisyyden ja alkuvoimaisuuden edustajina. Ro...
